IRC-Galleria

Niemi siirsi mun maallisen omaisuuden tehokkaasti uuteen osoitteeseen. Osa minusta iloisee uudesta, kauniista pikku pesästä, mutta osittain on ihan tyhjä olo.. Tätäkö mä sitten halusin? Joo, rauhaa, stressitöntä oloa ja lapsista nauttimista. Mutten mä tilannut tätä tyhjyyttä, sitä ettei kukaan jaa näitä päiviä mun kanssa, kukaan ei koske, vitsaile tai kuuntele.
Mutten mä olisi valmis uuteen suhteeseenkaan; sydän ei ole vieläkään avoin uusiin ja miettii vanhoja. Sitä paitsi tuo deittailumaailma kuulostaa ja näyttää hankalalta ja pelottavalta. Miten sitä deittailua edes harrastaisi kootisohvalta? Myhrin tässä saatanan tyhjyydessä nyt aikani ja mietin sitten uudelleen!

Jottei kaikki olisi niin kamalaa, niin köllin eilen iltatähti kainalossa sohvalla ja olin niin onnellinen lapsesta, että itku meinasi tulla. Onko mikään kuitenkaan sen tärkeämpää?

Mama