IRC-Galleria

jatkan myöhemmin nimi nappi nip asiasta, jos jaksan käydä läpi useita sanoja kaikilla kielillä, ja jos sieltä sitten mitään yleensäkään löytyy. Kun en ole katsonut, tiedän vain päivän nap, ja napin ja nipun ja nipponin, ja veden. Menee yhteen napiksi. Auringon arvelivat aamuisin noin tekevän, oikeasti tai leikisti. Vesihän muuten tekee niin. Menee yhteen ympyräksi ja/tai palloksi. ...tin.... niin menevät metallitkin. Ihminen, jolla on älyä, ymmärtää, miksi aurinko ja kuu ovat pyöreitä. Koska kuu on osilis, on (vai onko se o-siris?) niin... sileyden tuolla puolen, melkein... se ei välttämättä tarkoita kuun ominaisuuksia, mutta voisi tarkoittaakin että Voimaton. Sijainti vain on siinä, siliksen edellä, 2 on 1:n eellä, ... voimaton sopii paremmin siihen toiseen kuuhun, ilmakehään. Päällä olevaan kerrokseen, kettuun. Toisaalta, jo tummat läiskät antavat vinkin, että kuu ei ole sileä eikä ainakaan kauttaaltaan tasaisesti samanvärinen. 1 on maan pinta, piin mukainen, mutta voidaan nähdä mertenkin kaareus, jos katsotaan että vastapäätä 5:ssä on ves ja meri.
1 maa . . . . . 5 viisto
6 aset . . . . . 10 tarkemmin lähempänä kaneli kenedy? fyrka etge keanu (biiska biske <turkkilais-)
Ai tämä "keanu, viileä tuuli vuorten yllä" on 10 ja/tai 7? "kieroon maasta, kiertyy maasta? Se on muotoiltu niiden ykkösestä, jotka rakensivat pyramidit. Japanilaisten ja Hawaijillaisten esi-isien länteen siirtyneet jälkeläiset, siis. Paitsi jos keanu on ke-a-nu, niin se olisi silloin nelosesta viistoon, eli 8 tai 10. Nelosesta viistoon, tai ykkösestä viistoon. No nuohan ovat sikäli samat, että 4 on myös 1.
Ehkä se anu, korsikalainen vanha 1, onkin sama kuin aaru? Tarkoittaisi samaa kuin a-lu, ennen taivasta = 1. Alu-nen. Maa.
Oliko se kadonnut intiaanikieli, se imara-aaru? Vakaa maa. Ymmärtää maa. Aari. Understand earth/land/soil. Ymmärtää ensimmäistä. Vas-kala. Viisto kala... 1 airokala | / _ ... utchi, itsi, ... merkke ... Kun airokala tulee sieltä syvyyksistä harvoin ...
Nu-tavun kanssa sekoilin... mikä se on? rau-6? nit-9? ruu-6? muu/els-8?? Nau-noi-9? Jos se on 9, ke-a-nu olisi 2 tai 4. 2 on ilma ylhäällä kansi kaari, sillä on tekemistä tuulen kanssa. "Nee-kii", ei voimaa? Auki. olis 4 jos olisi negy, mutta naa-kii on 2. Jos kii on 7. Olisiko jossain tuulivoimaa jopa... koski on...mikähän se koskikin on? Saa-föör, niin luulin että se on 8. Koske on 2 tai 4... kuus-kii, ki-ku olisi 2, jos ki on 7. Mikä on vääntää... se olisi tuuli... olisko 10 vänta ... otota 10...ontto, pal-a, kamar 10? ontto tuuli vääntää irti maasta = hurrikaani. kosh-eel 9, A-ten. Tenha. Foos-to. Vostok? Ree-kii, 3 voimaa? 3:n voima? Leekkerekiteetti eli liukkaan saitanan pahee voima? = Sileän pyöreän reunan pähee voima.


Bas-ke =9... vuokatti= pou-ka-ti? = buas-ke-ti? = vuas-gear...t -i ... bougiärtin ... Bougart-i (monesti näyttänyt, että vokaalin lisääminen loppuun muuttaisi asian pänvastaiseksi...) Guard-puu. Vuo/umpi... vuo-cut-tii... vuo-cut-i (4?) Buos-ka-rii...

vesi ja nimi ... nam nibi nappi nippon? Annetaan nimi, niin tarvitaan vettä? En ole katsonut sanakirjasta, helppohan se olisi katsoa, Puoli päivää - "helppo".



kekri kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä,
myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä. eräissä murteissa köyri tai keyri.

Agricolan mukaan ollut jumalolennon nimi. Käkri se liseis Carjan casvon
Tutkijat eivät... merkinnyt juhlaa, ei jumalaa. etymologiaa ei ole voitu selvittää.
_______________
Agricola on iskeytynyt sanaan, koska se muistuttaa hänen nimeään.

Jos 2 on ilima, ilik, kil, kir, niin

8 voi olla silloin kirka, kirkas (ja valo ja valu), niin

3 voi olla silloin AKRIK, eli kirka takaperin, niiiin:

4 voi olla silloin KRIIG, eikös se ole sota? ja kreikkalainenkin taitaa olla, niiiin:

10 on mahdollista näitten mukana olla KE-KRIG. Niiiiiiin:

jos ke tarkoittaisi sitä käärmeeseen viittaavaa "kiär" = kieroon/vinoon, niiiiiin:

10 KE-KRIG voitaisiin ehkä kääntää "KIERTÄÄ SOTA".

10-pikkurilliä koskettaa 5:n pikkurilli, joka on:
Rau-ha = 6-->taaksepäin = 5. = peace, piis, piece, pal, (bit?), bish, wis, was.
__________________

Mitä muuta ke-kri voisi olla, ke-grii ... onko se ahne, vai vihreä, tuo grii? Kier-key ... kiertää avainta... kii on 2. Sama kuin vihreä ja metsä, ja cow. Cow-rii ... Mikä Kauri kouri köyri keuri on loka-marraskuun aikainen... Köyli keyli keuli koili ... yrittää kiertää.... kiertää yli, kiertää suu, kiertää auki, kiertää ili,...
ketzalcoatl kiertää vihreänä yli, tarttuu häntäänsä, ja 2 4 olisi ehkä "ket yri"... kettu yrittää yli... Koi ruuh(e)... kiertää yli... kiertää sodan.. kiertää kreikkalaisen... cow rii Lehmä ylös. Uppsala. Stonehenge. Kummassakin on viitat keskikesän auringonnousuun. Lehmä riippuu. Lahdataanko se, vai rauhoitetaanko metsän kaurisemot? Kuu-rii? Kuu ylös, koraani, ja köyrimään? 2 on, paitsi lehmä, metsä, vihreä, elämä, kuu, ilma, iho, niin myös: levä, leba, liebe. Oh my, ei kai se ole niin muuntautunut se sana, että se olisi kärlek, rakkaus? Kiär-liik, kiär-riik, ke-kriik ?

Ke sanan alussa on myös KA ja ... muita viistoon tarkoittavia on VAS, ja ehkä RA, (en tiedä onko RE, enkä ole saanut päihini, onko RI).

Eli KE-KRI vois... ai niin, vihreästä vinoon muuten on 6 tai 8. Jos se sellaista tarkoittaa. Alkaa vaikuttaa aikamoiselta köyri-hommalta, jos 6:ssa lukee, että osabi ulika aseta. Jos se taas olisi sellainen "vihreästä viistoon", että 8, niin siellä on VALO. "Kirka" oikeastaan on sama kuin kekri. Olen huomannut, että kirjainjärjestystä saatetaan voida muuttaa, kunhan ei sentään takaperin lueta, niin pysyy samana. Kir-vas. Kri-vas. Vas-kri. Vas-kir. KILVAS. Kirva, kirra, kiira. Kirke. Krike. <-- Tuo viimeinen on sama kuin kapteeni Kirk:n sukunimi takaperin. Joka on sama kuin kilkki-kalan alku.

KEKRI on sama kuin KA-KRI. Mikäs kakku ylös ... keksiä laitetaan riippumaan orteen....

KRI-VAS , kuulostaa aivan skriivaamiselta... ja jälleen sodan vastaiselta. Eikä varmaan virkata saa.

VAS-XII. 9 tai 6. Ilmareikiä tilikitään ennen talvea, tukahduttaminen, tai ne hullut ulika aset -jutut. Sanaleikit ovat mahdollisia, ja vitsit, entisajan ihmisille. Että sanotaan 2 suuntaan osoittava tekeminen, tarkoittaen sitä kodan tiivistämistä.
___________________________

Tein uuden pienen 10 numeron sanalistan. Siitä, että nro 7 on KIINI ja LIKI, seuraa, että:

8 = oliki

3 = ikilo (= kilo, en tiedä olisiko mahdollisuus sanaan "iki-lo", ikiluuppi 8?)
amun3 kilo3 kiila

2 = A-IKILO (saattaa hyvin olla sama asia kuin Aikido) olin vahingos kirjoittant 4
Nämä 3 edellistä saattavat olla kaikki väärässä kerroksessa. Ikiluupin luulisi olevan 8, silloin aikilo olisi 7, ja oliki olisi 3. Virhe johtuisi jostain sekaannuksesta kiini- ja liki-sanojen kanssa, esim että liki ei olisi kiinni jossakin... Romanikielen kaalo, tumma... <--> mitä on "Ikaaliset"? se on sama kuin kaaliset.... kas, jos kaula käännetään takaperin, tulee aluak. Ollaan aika lähellä luokkia ja länkiä. *katsoo taas auringonnousua, auringon yläreunan luokkia, ja "maajalka"-kaulaa*
____________________________

Kun 9 = kuristaa, kuristua, tukahduttaa, tukehtua, tukehduttaa, niin
Voisivatko 4:n reikä, aukko, rikkoa, läpäistä, ovi, uksi, suu, kur, ... tarkoittaa, että kurkkuun pitää tehdä reikä?

Kun 2 on mm seitana, niin
Voiko 7:n kir-ko tarkoittaa, että sillä seitanaa vastaan?

Kun 6 = "osabi useita ulika asetti", niin tarkoittaako 5:n pan sitä? Minne haudat hävisi vai sinnekö asennot pannaan?

Kun 3 saattaa lukea: "Kilike guulum", niin liittyykö vastapäisen 8:n "kiro dääm vaina kirkas valo" siihen? Ainakin 8:n baja liittyy... Hassua, kilike kuuluu. :)

Kun 7:ssa lukee "Södäm hart kiri sanka (sankka?)", niin ... itse ainakin korjaan kyseistä vaivaa 7:n "riki":llä. Rikki ja ryki muuten ovat selvästi yhteydessä 4:n läpäisyyn, oriin ja u-xiin.

Siitä päästäänkin 7:ssä mainittuun seuraavaan vaivaan: "hart". Ratkaisuvaihtoehdot löytyvät 9:stä: haaru-pouch (molemmat sanat sukua hiirelle, (elo-)hiiru-mous) tai o-pera.

Tarkenemisesta puhutaan pikkurilleissä, jotain taredi ja tarke- ... ja peukaloissa jotain että palel, paleli. Ratkaisut ovat:
9: ilmatiivis (eli tukehduttava), ja 2: en tiedä, kuinka lauteet muodostetaan, mutta nousee ylös kuin ilma ja jonne lämmin ilma nousee. Lau-tu-eel, tms. 6-->1-->2 Lau-vas 6-->2

(Saatan höpöttää välillä väärinkin, mutta uskoisin että suurimmaksi osaksi oikein.)