IRC-Galleria

Miksi maailma haluaa luopua jostain niin kauniista?

Pieni enkeli, sellainen meidän Helmi oli jo syntyessään. Nyt Helmistä tulee oikea enkeli.

Kovin on epätodellinen olo..vielä se tuossa vieressä leikkii, mutta kohta on jo poissa...Helmin elämä jäi aivan liian lyhyeksi..Sitä vaan tahtoisi olla itsekäs ja pitää rakkaansa luonaan niin pitkään kuin mahdollista, mutta samalla tietää , että se on väärin. Ketään muuta ei voi ajatella kuin Helmiä. Kohta se pääsee kaikesta kivustaan ja tuskastaan, kohta sen on hyvä olla..meidän ei, mutta se ei ole yhtä tärkeää. Helmin suru on lopuillaan, meidän vasta alussa, ja se suru on suunnaton...

Sydän ja sielu itkee, kyynelten virralle ei näy loppua...

Helmi kulkee aina mukana sydämissämme. Täytyy olla onnellinen hetkistä jotka saimme olla yhdessä, ja muistella niitä lämmöllä.

Pää täynnä ajatuksia, niin vaikea löytää sanoja...

Pieni enkeli uupunut oli,
oli uupunut aivan.
Kas pitkän päivän myötä,
se teki suojelutyötä.
Se varjeli aamusta pimeään,
ettei lapsi loukkaisi itseään.
Pieni enkeli uupunut oli,
oli uupunut aivan.
Ja kun lapsi saatiin nukkumaan,
lensi enkeli kotiin taivaanmaan.
Ja pienellä pilvenhattaralla,
se virkisti itseään nukkumalla.
Kun päivänrako tuli yöhön,
se lähti taas suojelutyöhön.

-Elina Karjalainen