IRC-Galleria

" NO ONE'S GONNA TAKE ME ALIVE,
THE TIME HAS COME TO MAKE THINGS RIGHT,
YOU AND I MUST FIGHT FOR OUR RIGHTS,
YOU AND I MUST FIGHT TO SURVIVE "

---- I'll get the blood off my sheets on my bed!

heineken sanoo:
mut smap mä lähen tonne ulos heihei1

samppa sanoo:
"hipsuta mua" wTF!

samppa sanoo:
minne meet !: D

heineken sanoo:
emmä tiiää viel, marika hakee mopol :D

samppa sanoo:
okei!

samppa sanoo:
tulkaa mattbyhyn? : D

samppa sanoo:
no okemo!

heineken sanoo:
no saatetaa tulllakki:) soitellaaaa vaik :D

heineken sanoo:
okemo!

samppa sanoo:
oooooooooooookkkkkkkkemo!

samppa sanoo:
ps.

samppa sanoo:
miks hoetaan kokoaja tumee : E

heineken sanoo:
jaa en tiiä :D

heineken sanoo:
hehhahihi

heineken sanoo:
moiroo!

samppa sanoo:
iha normi automatka!

heineken sanoo:
ps. tekee mieli donitsii

samppa sanoo:
: : :D

samppa sanoo:
mul on darra!

heineken sanoo:
njäh !

heineken sanoo:
mul ei : )

heineken sanoo:
noni nyt heippa :D

samppa sanoo:
lälläslää!

samppa sanoo:
oota!

samppa sanoo:
tai ei mitään

samppa sanoo:
heippa : D

samppa sanoo:
tai

samppa sanoo:
nojoo

heineken sanoo:
no mitä :D

samppa sanoo:
okemo!

samppa sanoo:
!!!

heineken sanoo:
HMPH

samppa sanoo:
:-- D

samppa sanoo:
heihei!

heineken sanoo:
HEIppa!

samppa sanoo:
mitä sä raivoot tääl! : D

samppa sanoo:
heihei!

heineken sanoo:
hitto arvasin et jatkat taas puhumist:D

heineken sanoo:
emmä!

heineken sanoo:
MO

samppa sanoo:
: --- D non i nyt on kiire!

heineken sanoo:
nii on!"

heineken sanoo:
hei!

samppa sanoo:
mun syytä!

heineken sanoo:
hei huoh :D

samppa sanoo:
; : : : : D

heineken sanoo:
nyt meen

samppa sanoo:
heippa
!

heineken sanoo:
en vastaa enää

---

mitä sä raivoot täällä :(

Kolme vuotta on valunut tiimalasista alas. Hiekka on raapinut ja raiskannut lasisen kuoren naarmuiseksi, mutta se ei ole vakavaa, sillä se on vain vanhempien ja viisaampien sanojen mukaan "vahvistukseksi tulevaa elämää varten." Lämpimät tarinat tuovat lohtua kurjaan hetkeen jolloin viimeiset onnelliset minuutit ovat kuluneet. Tiedätkö jo, mikä on oma, suurin tahtosi? Tiedän. "Haluan......... "

Rumat tarinat tuovat mieleen karsinan jossa eläimet taistelevat toistensa lihasta henkensä kaupalla. Vahvin voittaa, ja heikoin vahvistaa vahvimpia, mutta se luo yksinäisyyttä. Kuoren sisällä myllää luja tahto voittaa viereisesi ja alempiarvoisesi. Minä kuulun tänne. Minä haluan, että niin tapahtuu kuin minä haluan.

Oikeastaan sillä ei ole merkitystä. Miksi tukehdutat itsesi ajatuksilla, jotka tukehduttavat? Päästä irti.

Joka vuosi sama rutiininomainen tapahtumasarja ja veden painava tuoksu muistuttaa minua syksyistä, jotka painavat kesän päälle joka vuosi nopeammin ja painostavammin. Mitä jää käteen, jos jätit oman tahtosi toisen käsiin? Sinulle jäi tyhjät kädet ilman suuria tekoja.

Minulla on tyhjät kädet, enkä saa mitään aikaan ilman sinua.


"Sen pienen itsemurhan tein
ja pian itsemurhan tein

.. omaksi iloksein"

Moi. Olen Samppa. Olen viisitoistavuotias otus, ja kirjoitan interaktiivista päiväkirjaa muiden otusten luettavaksi. Motiivini on tuntematon, ja seuraukset yleensä hupaisan negatiivisia. Vähän siistiä hei.

Kello on vitusti, haisen persikkajääteelle ja inspiraatio kirjoittamiseeni ei ole ilta-aikainen punaviiniannos, vaan se, että elämässä sattuu ja tapahtuu liikaa asioita liian lyhyessä ajassa. Silloin on hyvä kirjoittaa niistä muille. Silloin ymmärtää itsekkin paremmin. Orpoa.

Joku saattoi huomata ristiriidan edellämainittujen asioiden välissä. Silti, olet vain olento, joka antaa sen mikä pyydetään, ja ottaa sen minkä saa.

Ole hiljaa, ja odota vuoroasi. .. Kiitos.

Olen toista kertaa tumella yötä. On hassua olla tyhjässä huoneessa musiikin soidessa pienellä volyymillä, kun ihan jokunen tunti sitten talo oli tupaten täynnä ihmisiä, jotka sitten loppujen lopuksi eivät olleetkaan täällä. Ymmärsitkö? Kaksi eri asiaa liitetään toisiinsa siten, että niistä erotellaan huonompi puolisko irti, ja ne liitetään yhteen. Jäljelle jää vain ajatus siitä, mitä sinä ehkä tunnet tai tuntisit. Käsitätkö hiuksenhienon eron? Voitko väittää, että teit aamulla oikein herätessäsi elossa ja hyvinvoivana? Hassua, etten ole ennen nähnyt sitä itse. "Hän on myytti johon minun on pakko uskoa", ja tiedät sen ihan hyvin itsekkin. Ei ole vaihtoehtoa.

Yrititkö sinä varastaa tytön purkan? Kyllä, ja se oli siistiä. Pasi oli huoneen nurkassa, ja söin aamiaiseksi sielun. Tai siis sen, mitä sielussa on syötävää. On niin helppoa vain olla ja ajatella, että se ei lopu ikinä. Olen niin saatanan onnellinen siitä, että saan olla vain oma itseni, ja se riittää. Huonovointinen poika kylpee aamuauringossa huoneen nurkassa, jossa opitaan rakastamaan. Pidin sinua kädestä kiinni, ja vain katse riitti kertomaan, että tulet pian takaisin. Enempää en kerro sinulle. Pidän sen itselläni, sillä on helppoa olla heikko.

Tuomas on selkäni takana pahalta haisevassa sängyssä. Hän ei voi hyvin. Hän tuhisee tasaisesti. Peitto kohoaa ja laskee taas sinne mistä lähtikin. Jatkuvaa, tasaista rataa, jota et voi pysäyttää, ellet ole kuolema. Jos saisin kolme toivomusta, jotka täyttäisivät joku muu kuin minä itse, toivoisin tumelle selvän ja selkeän suunnitelman, aikakoneen, sekä maalia, joka peittää spriitussin. Nautin olostani tumen kodissa. Tuomas ei nauti vähään aikaan mistään. Huomenna syömme aamiaista olohuoneessa.

Viimeinen kappale on aina vaikein kirjoittaa. Siksi jätän sen tänään väliin.

Kiitos, olette kivoja.
-Samppa.

Kotona ollaan. Omassa huoneessa on kummallista. Täällä ei ole asunut kukaan moneen kymmeneen vuoteen... .. vertauskuva, darlings!


KHvittorpissa oli mukavaa. Pelkäsin leiriä. Turhaan. Kakku piti lupauksensa, sillä olihan siinä riskinsäkkin. Ei saa ampua toisia, eikä jättää orvoksi. Orvoksi jättäminen tarkoittaa sitä, että ampuu toisen vanhemmat.

Meitä oli 3 miestä plus 32423432 tyttöä. Jonkun mielestä varmasti unelmaa.. IIH. .. Mutta se oli saatanan pelottavaa! Tai siis, ei tietenkään ollut, ehei.

Join kahdeksan kuppia kahvia kahdentoista tunnin aikana. Olin oikeasti megaonnellinen, sitten vielä enemmän, sitten nukahdin ja muistin miksi oikeastaan ollaan täällä. Senkin kofeiiniaddikti, kuvittelit vain mutta nythän se on päivänselvää. Ei kahvia Sampalle.

"Et osaa mitään sillon ku mä katon sua!". .. Naama liiskaantui, juoksin rannalle, säikähdin Kakun kanssa naista (joka teki katoamistempun) ja trimmasin Annin hiukset.

Kakku poisti kamerastaan 130 onnistunutta valokuvaa, ja kaikki olivat murtuneita. Kakku sai myötätuntoa myös Antilta, joka oli viisi sekuntia aikaisemmin kieltänyt valokuvauskoneiden käytön kesken oppitunnin. Hieno homma. Paitsi että kuvat katosivat.

Kakku synnytti Pian keskellä käytävää, eikä Noralla ollutkaan kokista. Housut loistavat pimeässä, eikä toisten ovia koputella täysin syyttä. Ellei ole Susanna tai Samppa. Näytät ihan kuolleelta, sillon kun sun pääsi on kakun jalkojen päällä.

Parasta oli viimeinen ilta. Sydän löi jännityksestä, koska kahdenkymmenen minuutin päästä olisi aika hartauttaa iltahartuaus niille jotka halusivat kuulla, mitä sanottavaa meillä oli. Ulkona oli pimeää, ja lunta satoi rauhallisesti, oli sellainen satukirjasää. Tyynyt levisivät lattialle, ja kädet kärsivät steariinivammoja. Soitin ja katsoin, kun Kakku ja Susanna kuuntelivat, mitä sanottavaa minulla oli. Sain soittaa juuri sitä miltä minusta tuntui. Sain soittaa hyvää ja pahaa. Ja sain nauttia siitä, että kaksi läheistä ihmistä kuuntelivat. Kuuntelivat ajatuksia ja tunteita. Oli niin pimeää. "Näetkö veden keuhkoissani? Haluatko, että painan veitsen rintasi läpi?". Ei, halusin soittaa ja sain kertoa tarinan kitaralla. Ihkua.

Hartaushetkenä pulssi oli kova. Olin ärtynyt, ja varmasti todella ärsyttävä. Anteeksi. Kynttilän valossa luin peloissani peloistani. Kakku luki peloistansa. Susanna luki peloistansa. Intensiivistä ja agressiivista pelkoa. Omia ajatuksia maailmasta. Oli hienoa saada sanoa se kaikki leiriläisille. Kirjoittaminen ja kertominen sai ajatuksia selkeämään päässä. En tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta tiedän, että se tuntuu samalta, kuin "vielä vika kuppi, pliide". Se imee veden pois keuhkoista. Mikä saattaa tosin olla epäterveellistä. En ole tarpeeksi tuttu ihmisen anatomian kanssa. Pullaan voi tukehtua, joulukukka on myrkyllinen, ja kakulla on rakko plus täynnä.

Heidi ei aluksi huomannut mitään. Asian valjetessa hän jätti asian sikseen. Mukavasti tehty.

Kiitos.

Täältä puuttuu paljon. Mutta en saa aikaiseksi kirjoittaa.

IIIIIIIIIIIIIIIH


Ps. Nyt valkeni miksi huoneeni tuntuu niin tyhjältä: ne Negative - Jonne Aaron -kuvat ovat edelleen ruotsinluokan seinällä. Vittu.

Taas yksi merkittäviä mullistuksia mukanaan tuonut päivä takana. Istun huoneessani jossa seinäliput ovat mattoina, ja ikävöin ruuan suloista tuoksua. Savun katku erottuu vahvasti hiuksissani ja punaviini kirvelee rohtuneissa ja auenneissa huulissa. Mitä mukavaa tänään sattui?

Kakku oli epätasapainossa. Sitä sattuu ihmisellekkin, vaikka ei olisikaan kakku. Vaikka eihän Kakku olekkaan kakku, vaan kurkkukakku, joka sisältää vahvoja yrttejä. Silti et pysynyt pystyssä tasaisella maalla tänään!

Valitin Markukselle "smäidästä" jota oli ilmestynyt Voliminaliin sinä aikana, kun se oli ollut hänellä lainassa. Markus syytti Ollia, joka taas väitti minun olevani huppelissa. Halasin Markusta ja ostimme appelsiineja.

Tilasin Mozzarellapaninin ja sain tupakkaa. Se oli mystinen hetki, siis mitä vittua. Hupaisaa ja ikimuistoista. Halusin sulaa juustoa ja tomaatinpaloja ja sain savun tuoksun hiuksiini. Hemmetti.

Huoneeni päätyseinä on puolialaston, sillä komistusprojekti on alle puolessa välissä. Jostain kumman syystä olen kiinnittänyt Negativen "Anorectic" - mainoksen sinitarralla nenäni eteen. Ehkä haluan muistuttaa sillä itselleni, että aina voi voittaa, tai että huonomminkin voisi mennä. Huonommin tosiaan voisi mennä. Revin tarran irti heti kun saan siihen kerättyä voimat ja mielenkiinnon. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä messengerissä. .. Ehkä.

Tajusin tänään, että on enää kuukausi aikaa pääsykokeisiin. Alkaa jo vähitellen jännittämään. En tosin tiedä mikä, mutta eihän se ole se pääasia, vaan se, että on jotain niin konkreettista niin lähellä, että myös "juopunut mies tutisee kirurgin ajatellessa myöhästynyttä aamiaistaan".

Arki alkaa pian.

Sincerely, tai jotain siihen suuntaan,
-Samppa.

JÄMSIS sanoo:
....tai jos ei tuu suurta tähteä nii oot aina mulle sellanen


Olet ollut mulle tänään liian ihana!

JÄMSIS sanoo:
sitku oon iso nii tatuoin noi laulunsanat mun selkään

Tänään Terhi oli herkkä. Ja söpö. Ainiin, ei saa Terhitellä. En kyllä kirjoita tähän miksi kutsuin siuu mesessä. En tosin tiedä miksi. Ylireagoit, mutta olit silti ihana. Piristävä.

Se seiskaluokkalainen Olli (Markuksen megamaggotmate) lähetti mulle Slipknotin biisin, jota en ollut koskaan kuullut melkein kolmen vuoden aikana. "Snap" on vanhaa, brutaalia Slipknottia, jossa on "The Nameless" - kappaleen tyylistä kevennystä. Kiitos Olli.

Treenit meni huonosti. Mut sellasta se on. Aina ei voi onnistua. Eikä ne ollut muuten mitkään fudistreenit. Miksi en nuku. Kirjoitan typeriä asioita.

Hukkasin toisen Ahead- hanskani. Se oli surullista ottaen huomioon että hanska-parilla oli tunne-arvoa, ja pariton hanska on aika hyvä symboli.

"Älä tyrkytä minulle terapiaa"

Mm. Sellainen jännä olo että voisi kirjoittaa jotain omasta elämästä. Himppu.

Minä...
... Olin tasapainossa
... Valvoin neljäkymmentäyksi tuntia ilman kofeiinia
... Olin epätasapainossa
... Revin paperia
... Söin sanani
... Olin iloinen
... Tunsin itseni ihmiseksi
... Imuroin Helluntaiseuran rukoushuoneen lattian ja matot
... Join horsmajuomaa ja riisiviiniä
... Kävin ehtoollisella
... Otin valokuvia
... Pesin valkoisen paidan helmat
... Katsoin kun junan ajoi ohi
... Kävelin kiskoja pitkin
... Seisoin jäätyneen kosken luona
... Käytin rumia sanoja
... Puhuin puhelimessa saunan lauteilla
... Heitin serkkuni päälle kylmää vettä
... Sain samalla mitalla takaisin
... Nauroin mielipuolisesti
... Pyörittelin silmiäni
... Nautin olostani junassa
... Inhosin edessäistuvia Negative-tyttöjä
... Käytin vapaa-aikani ajatteluun
... Kuuntelin musiikkia laidasta laitaan
... Kuuntelin Slipknottia
... Rakastin Slipknottia
... Inhosin Slipknottia
... Kaipasin Slipknottia
... Käytin hakaneuloja repun koristelemisessa
... Kannoin painavaa lastia Tumen kanssa
... Tein painavasta lastista 100% kevyemmän Tumen kanssa
... Makasin tumen viekussa Kakun sängyllä
... Tanssin Tumen kanssa hitaita
... Hourjuin ja hohotin
... Hukkasin kännykkäni
... Paikansin kännykkäni myöhään yöllä Jedasta (Jenni Kauniaisen kaksikielisestä lukiosta, jos luet tätä: KIITOS!)
... Kirjoitin interaktiiviseen muistilappuseen ajatuksiani muiden luettavaksi
... Iloitsin loppuloman suunnitelmista
... Nautin patterien synnyttämästä lämmöstä
... Laitan raidalliset villasukat jalkaan enkä enää koskaan kirjoita päiväkirjaa.
... En keksinyt enempää


Se on muuten varmaa. Kökkö.