IRC-Galleria

Kaikki tytöt varmaan tietää sen tilanteen kun näkee jollain toisella unelmien takin, mekon tai kengät ja miettii pitäisikö mennä kysymään mistä ne on ostettu.

Äsken Alepassa oli nainen, jolla oli maailman siisteimmät täysmustat ja täyspitkät converset. Ei siis hi:t (lol), eikä knee-hi:t vaan siitä vielä astetta pidemmät. Ihan supertyylikkäät, varsinkin kun niiden kantaja oli sellainen mua vähän vanhempi ja tosi kivasti pukeutunut nainen. Ne vaan sopi sille tosi hyvin.

Menin sitten kysymään että "Anteeksi saanko kysyä että mistä noi sun kengät on?". No ne oli yllättäen New Yorkista ja tää nainen kertoi ettei se meinannut ensin ostaa niitä, vaan kävi kahtena eri päivänä kokeilemassa niitä ja kolmantena ne oli pakko ostaa. Kun me juteltiin siinä Converseasioita, tuli juustohyllylle vielä kolmas nainen joka kertoi ihailleensa tän ensimmäisen naisen Converseja jo kaupan ulkopuolella ja miettinyt ihan samaa kun mäkin.

Pointti tässä ei kuitenkaan ollut ne kengät, vaan se että kenkien omistaja kiitti siitä että tultiin kysymään asiaa ja sanoi että se pelasti koko päivän :)

Kavereille tai työkavereille on niin helppo sanoa jos niillä on jotain kivaa päällä, tai ne näyttää harvinaisen iloisilta tai on tehnyt jotain mukavaa, tai jos yleensäkin haluaa sanoa jotain kivaa. Mutta vieraille ei koskaan (muka) voi. Oon miettinyt monesti, jos oon nähnyt kaupungilla jonkun joka näyttää vaan tosi kivalta just sille itselleen sopivassa tyylissä että VOI KUN voisi sanoa että "Hei, sä näytät tosi hyvältä". Ainoa asia mitä tähän mennessä oon uskaltanut tehdä, on vieraille ihmisille hymyily ja sekin on jo aika pelottavaa.

Mutta tuli hyvä fiilis. Ja se yhteisöllisyys mitä niin kovasti nyt peräänkuulutetaan. Se on tietenkin myös sitä että pidetään huolta kaverista, mutta se on myös sitä että voi jutella "naapureiden" kanssa lähialepassa sunnuntaiaamuna, eikä vaan kävellä huppu silmillä hyllyjen ohi ja tehdä ostokset mahdollisimman nopeasti. Loviisassa tuli juteltua paljon enemmän kaupankassojen ja kirjastontätien kanssa, ja varmasti jossain suomen ulkopuolella on ihan normaalia jutella kaupassa muiden asiakkaiden kanssa. Ois ihan mielettömän siistiä jos täälläkin vois. Jos vaikka näkee jonkun ostavan munakoisoa, vois mennä kysymään että "Hei, mitä sä oot ajatellut tehdä siitä? Oon miettinyt useasti että ostaisin munakoison mutta en tiedä mitä siitä voi valmistaa." Ja jos itse olisin munakoisohyllyllä, arvostaisin.