etkä saa mistään kiinni
ja kun tuntuu ettei enää jaksa edes yrittää
kun on pimeetä ja kylmää
sun sisällä ja ympärillä
niin sillon tajuut
sun on pakko nousta jaloilles
Mä en aio päästää irti
mä olen täynnä elämää
oon tarpeeks sääliny mä itseeni
nyt pidän pystyssä mä pään
Mä en aio päästää irti
vaan rakastella elämää
kun tyhjyys ottaa musta kiinni
en hukuttaudu enään ikävään
Jos vihaa kaikkee ympärillä
alkaa vihata myös elämää
Jos nyt menee umpikujaan
et pääse enää edes takaisin
sä tarviit vihaa alas repiikses
mutta tarpeeks rakkautta rakentaakses
ja nyt on aika etsii, eikä pelkästää tuhota
Mä en aio päästää irti
mä olen täynnä elämää
oon tarpeeks sääliny mä itseeni
nyt pidän pystyssä mä pään
Mä voin hypätä mukaan elämään
mä voin avata silmät kokonaan
mä pääsen eroon harhakuvista
voin herätä mun painajaisista
nyt mä uskallan kattoo eteenpäin.
