IRC-Galleria

"Ei se siitä"

"Tuuriviiri"

"Don't worry your life away"

Kaamos kulkevan kovettaa
taas melkein vuoden on pimeää
pelkkää yötä tai synkkää
miksi siis tänne jään

Siksi koska rauhassa kulkea saan
yöllä, päivällä, milloin vaan
eikä kukaan kieroon käy katsomaan
jos murheista laulaa haluaa

Ei pohjolassa lapset töitä tee
naiset jalustalle nostetaan
ainoastaan vettä rantaa rakkaampaa
joka jannu joutuu jonottamaan

Ehkä ainiaan
eikä sekään pohjantähteä saa hiipumaan

Hanget heimoja erottaa
vain kodit vaivoin inahtaa
luonto hiljaa… kaduilla kylmää
miksi siis tänne jään

Siksi koska rauhassa kulkea saan
yöllä, päivällä, milloin vaan
eikä kukaan kieroon käy katsomaan
jos murheista laulaa haluaa

Ei pohjolassa lapset töitä tee
naiset jalustalle nostetaan
ainoastaan vettä rantaa rakkaampaa
joka jannu joutuu jonottamaan

Ei pohjolassa halla haavaa tee
ja lopulta miehetkin lämpenee
vain joskus täälläkin isot kengät
meidän pienten yli kävelee

eikä sekään paratiisiin
juuri suurta ero tee

Mieli on aidattu maa
jota muiden ajatuksilla kastellaan
Toiseus lähenee
oma maailmankuva laajenee

Mielikuvitus lentelee
Linnun lailla joka paikkaan pesiä tekee
Näkökulmiaan tiirailee
Olento oppii, itkee, hymyileeÂ…

Tie vain kauas vie, kääntyilee
ei se loppua tee
Jos elämää poluillaan maistelee
kulman taakse näkee

Tulevaisuus lepää haudassaan
Sitä pienin erin ylös kaivetaan
Käsitteet möyhivät multiaan
Pinta kun kuivuu sisin kastua saa

Uudestaan alku katselee
johtopäätöksiään toisiin liittelee
Näkökulmiaan tiirailee
olento oppii, itkee, hymyileeÂ…

Tie vain kauas vie, kääntyilee
ei se loppua tee
Jos elämää poluillaan maistelee
kulman taakse näkee

Mitä enemmän kaduilla karjuu
sitä kovempaa tuskaansa torjuu
vie vain huomiseen
murheet eilisen

Mitä enemmän toisista jauhaa
sitä lujempaa tunteet ne pauhaa
pienen ihmisen, pahasuisen pelkurin

Ei toimi, että sysätään vain syrjään ja kierrellään
päihteillä pakoon päivänselvää, ei enää, ei enää
Ei toimi, että sysätään vain syrjään ja kaarrellaan
hei ystäväin joko mennään kadotuksesta kesään

Mitä enemmän katseitaan kitkee
sitä syvemmälle tahtonsa kätkee
jää vain nuolemaan, vihan vartta vuolemaan

Mitä enemmän totuutta välttää
sitä varmemmin tuska selättää
paiskaa kanveesiin, valheiden syöveriin

Ei toimi, että sysätään vain syrjään ja kierrellään
päihteillä pakoon päivänselvää, ei enää, ei enää
Ei toimi, että sysätään vain syrjään ja kaarrellaan
hei ystäväin joko mennään, kadotuksesta kesään

ystäväin sä tiedät minne mennä
sinne siipiesi jämillä nyt lennä
on aika uuden aamunavauksen
ja sielun kevätsiivouksen
ystäväin…

Kadotuksesta kesään kierrellen, kadotuksesta kesään kaarrellen
Kadotuksesta kesään kierrellen, kadotuksesta kesään…

hei joko nyt mennään ystäväin, hei joko nyt mennään
Hei joko nyt mennään ystäväin
Hei joko mennään selvin päin…

Opista huolimatta ojaan
siellä oma lehmä seisoo
Ahneen loppua kaihtaen
muut lapioivat paskaa

Puoli valtakuntaa ja veri virtaa
Julma kuningas juo myrkkyä ennen iltaa
Vain prinssit prinsessansa saa
Isäntäänsä rengin täytyy kumartaa

Ritarit rohkeat uhrataan
kun vastaan taistellaan suurta saatanaa
Narri itkee takaa naamion
Erilainen saa noidan tuomion

Näin täällä meitä
Vanha kansa opettaa
Rajoillaan meidät erottaa
Ne ohjaa meitä taantumuksineen
HeiÂ… ajat on oikeasti muuttuneet

Unelmat unikuviin karkotetaan
Säännöt suosivat vain niiden kutojaa
Massat sokeina uivat virroissaan
Näkemättä koskaan ulappaa

Vain valituille valtikat jaetaan
Piikit kruunun pitää rahvaan kuopissaan
Vain omat lehmät käy ojissa ravaamaan
Musta kulta raivopäisenä ratsunaan

Näin täällä meitä
Vanha kansa opettaa
Rajoillaan meidät erottaa
Ne ohjaa meitä taantumuksineen
HeiÂ… ajat on oikeasti muuttuneet

Missiot arvot esitteisiin painetaan
painoarvo syvälle haudataan..

Vieläkö hippana heilun
rottana kirkon nimiä karjun
vieläkö tikkuja noudan
kunnes niitä on kymmennen

Vieläkö pekkaa pelkään
polttaako pallo mun selkää
Vieläkö kukkulan valtaan
kuninkaaksi itseni kruunaan

Vieläkö muistan sen
ajan jolloin en ollut velkainen ja kiireinen...

Lapsen sisältäni löydän mutrusuun
hymyhuulen ja juustoisen kuun
Lasta sisälläni ruokin, ravitsen
mieltäni tylsyvää...

Pää maailmanpyörällä hymysuun
juustoinen kuu, mukanani tuu...

Arki askeltaa
loma miehen mieltä veivaa
Kohti rantaa kaukomaan
matkustaa ajatukset autuaat

Sieltä ne tuijottaa
työtä raskaan raatajaa
Siellä ne odottaa
pyytää luokseen tulemaan
(ja huutaaÂ…)

Kello kaulasta, Hanskat naulaan
Hyppää pyörästä, ala laulaa
kiireestä vilkkaan pois
niin kun jo ois

Hangessa taapertaa
pimeys naisen mieltä painaa
Kauas aatteet kuljettaa
toiveissa ajaton aikanaan

Saapuu mietteissään maailmaan
jossa tahditta tepastellaan
Kuulee kuinka unelmat taas
alkaa kuiskailemaan
(ja huutaaÂ…)

Kello kaulasta, Hanskat naulaan
Hyppää pyörästä, ala laulaa
kiireestä vilkkaan pois
niin kun jo ois