IRC-Galleria

Huoneeseeni on muuttanut kämppikseksi haarahäntäinen gekko. Ei, en todellakaan tiedä miksi sen häntä jakautuu loppua kohden kahtia! Mutta ei se mitään, ei ole ensimmäinen eriskummallinen tuttavani.

Tehokas epeli, tämä lisko. Kävelee etiäpäin kohti saalista ja huiskaisee vauhdissa päätä heilauttamalla pikkuötökän huiviinsa vauhdin pysähtymättä. Way to go, gekko!

Näissä ajatuksissa lahjani ystäville, ohjelanka kohti sisäistä onnellisuutta, mietteitä muistettavaksi erityisesti elämän kiperissä käänteissä.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

Joka alkaa, se loppunsa kohtaa, ilmiöistä jokainen. Luonto kiertää vääjäämätöntä rataansa. Yöstä aamuun, aamusta päivään, päivästä iltaan, illasta yöhön. Kevään heräämisestä kesän kukoistukseen, kesästä syksyn lakastumiseen ja edelleen talven horrokseen josta kevät luonnon herättää.

Mutta mistä syntyy murhe? Ei väistämättömyyksistä, vaan kiintymyksestä niiden hallintaan. Nykyhetki on tulevaisuuden historiaa. Sitkeinkin materian kasaantuma hälvenee ajan suuren tuulen repimänä. Miksi siis jäädä murehtimaan materian tilapäistä hahmoa, syntyjään katoavaista?

Onnellisuus ei synny ilmiöistä itsestään, ei aistien yhteydestä kohteisiinsa. Onnellisuus syntyy toiveen hiipumisesta, sillä toiveen hiipumista seuraa tyyneys ja rauha. Täyteläisen onnellisuuden lepotilaa agitoivan toiveen muassa kärsimys tekee itsensä tietyksi, riivaa mieltämme kohti toimintaa.

Miksi ihmiset tavoittelevat nautintoja? Tosiasiassa toiveen täyttämisen keinoin tavoitellaan rauhaa toiveen piinalta, ja täytetyn toiveen hetkellinen hiljeneminen koetaan säkenöivänä onnellisuutena. Mutta eikö viisas pyrkisi pysyvään onnellisuuteen asettaen toiveensa lepoon?

Toimet vailla kiintymystä luovat perustan rauhalle. Nautintojen ilmetessä anna nautinnon jokien virrata viisaan tietoisuutesi tyyneen valtamereen. Kärsimysten ilmetessä anna kärsimyksen jokien virrata viisaan tietoisuutesi tyyneen valtamereen. Älä riemuitse, älä liioin vieroksu ilmiöiden virtaa.

Ei toiveiden Babylonia päivässä tuhota, ei tuhkaksi polteta, ei tomuksi luhisteta. Luottavaisuus, pontevuus, tarkkaavaisuus, keskittyminen, ja viisaus. Epäitsekkyys, jalomielisyys, kärsivällisyys, päättäväisyys ja laupeus. Siinä avaimia sisäiseen luontoon, jossa toiveiden piina vaimenee.

Tästä viisaan ymmärryksen valtamerestä löydät rauhan, rauhasta löydät alati läsnäolevan onnellisuuden. Tässä tie riemun ja murheen pyörästä syvään täyteyteen ja itseriittoisuuteen. Haluatko liittää sen osaksi maailmankuvaasi? Mitään pyytämättä tai odottamatta aarteeni tarjolle asetin.

-Ananda-

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

This is a continuation of the earlier blog entry featuring random sounds from Radhakund. MP3, 128kbps, file sizes range from 1 to 5 MB.


=> http://www.vrajajournal.com/blog/Soundscapes_Reloaded


* Midnight Ramayana - Part 1 - Enthusiastic all-night Ramayana-chanting.
* Midnight Ramayana - Part 2 - Even more enthusiastic all-night Ramayana-chanting.
* Morning Multitrack Chanting - Part 1 - The bhajanashram ladies warming up, Ramayana on the background.
* Morning Multitrack Chanting - Part 2 - Bhajanashram and Ramayana folks in full speed.
* Been Watching You - Hare Krishna Hare Ram - Some first class techno beat there.
* Industrial Soundcheck - Your friendly large neightborhood generator and a mic soundcheck from a few blocks away.
* Group of Pilgrims - Chanting Govardhan Maharaja, carry-on sound-systems featured.
* Springtime Song - The traditional spring song, Bhajanashram ladies.
* Marriage Party Passing By - A well-equipped marriage party passing by.
* Oil Rush Hubbub - The sounds corresponding to the blog photo. It had quietened down when I recorded this.
* Late Night Bollywood - Some late night Bollywood beat with the dogs joining in towards the end.
* Just the Dogs - Night's their time, and they can do it for hours on end.
* Bollywood and Marriage - Bollywood beat on the background, marriage party passing by.


There are still some missing sounds I need to nail down... There's the midnight techno beat that keeps repeating the Miami Vice theme melody over and over again. And I'm pretty sure one of those was a Pet Shop Boys ripoff, though it's been a while. Some of the music is so kitschy it's just mind-blowing. If you crossbred Abba, Ravi Shankar, Vanilla Ice, aa cricket team and an jolly hopping kangaroo at a House club, the progeny would probably sound something like the music they play here.

Today's spontaneous Bollywood fest also featured some interesting tracks. I was up on the roof for a couple of hours enjoying the sun and had few options but to listen. The "Been watching you - Hare Krishna Hare Rama" (!) had some tight bits of rap blended in. They had better tracks too, but that's the only one I got. Maybe it's the Mathura underground house scene and not Bollywood, I really wouldn't know the difference! And then there are the sounds that accompany international cricket games. I'd love to get the birds chirping, but their songs are a bit drowned out here. Might have a bit more luck at Gauradham, but then again this series is just about the raw sound experience on my veranda — nothing more, nothing less!

Iänajan takaa eräs vanha asiakas tarvitsee joskus väkräämääni verkkokauppaan uuden maksuliikennekäytävän suoria luottokorttimaksuja varten... Periaatteessa pitäis olla helppoa.

Mutta aivoradat ovat näemmä päässeet valahtamaan uusille uomille. Palveluntarjoajan laatimien speksien tavaaminen kun ei onnistu sitten kirveelläkään, saati sitten niiden pohjalta ohjelmointi. Olioiden silmukka, tuntematon muuttuja, tupenrapinat. Huu...

Voin tarvittaesa esittää lonkalta vertailevan esitelmän Patanjalin, Buddhan ja Sankaran samadhi-käsitysten psykologisista nyansseista ja niihin johtavista meditaatiokeinoista. Tai kääntää suomeksi sivukaupalla tuimaa bengalinkielistä filosofiaa. Aivot eivät ole siis vielä lahonneet.

Mutta tämä puuha ei nyt ota onnistuakseen, ei sitten kirveelläkään. Pitänee nukkua yön yli ja tutkia huomenissa asiaa uudelleen. Ehkä tämä oli niitä asioita, joista suoriutumiseen silloin joskus tarvittiin välipalaksi 2 litran Mountain Dew ja puoli kiloa sokeripitoista einestä?

En vielä tiedä mitä täsmälleen tulen Suomessa budjetinehostusoperaationi puitteissa puuhaamaan, mutta en varmasti ainakaan väännä kenellekään rivin vertaa koodia. Imee aivomehut paremmasta käytöstä. En suostu. Jos vaikka hoitaisin kukkia.

In light of the recent rape and murder of Ananda-lila, an Australian girl who was staying in Vrindavan, people have asked for my comments on the culture of sexual harassment regrettably prevalent in India, sometimes labeled "eve-teasing", a rather archaic and tidy expression for an ugly social wrong.

More: http://www.vrajajournal.com/blog/The_Eve-teasing_Problem

Vihdoin on printattu ja kirjekuoressa nimenmuutoshakemukseni. Olen vuosien varrella kokolailla vieraantunut suomalaisesta nimestäni, siinä määrin että sen kirjoittaminen kirjeen perään tuntuu kummalta. Olo on kun väärentäisi jonkun toisen nimikirjoitusta.

Vuosia sitten erään opettajani antama nimi on kokonaisuudessaan Madhavananda. Koostuu siis kahdesta sanasta, ”mādhava” ja ”ānanda”. Nimiyhdistelmän eksegeesi voi rönsyillä sen tusinaan suuntaan, mutta suorimmassa merkityksessään ”mādhava” tarkoittaa keväistä, ”ānanda” onnellisuutta.

Pitkää, kylmää talvea seuraava, elämän, kukoistuksen ja kauneuden muassaan tuoma kevät toimii vertauskuvana tietoisuudelle, joka virkoaa ja puhkeaa kukkaansa iänikuisen tietämättömyyden hälventävässä tiedon valossa.

Tästä lyhyesti ”Ānanda”; nimi kokonaisuudessaan on käytännön tarkoituksiin luvattoman pitkä. Mādhava, nimen ensimmäinen osa jolla useat minua kutsuvat, on adjektiivi joka ottaa Ānandan, nimen ydinosan, kohteekseen. Siten ”Ānanda”.

Ja se ensimmäinen kirjain on pitkä ā, eli sanotaan aa! Sillä kyhyenä lausuttuna "a-nanda" merkitsee käänteistä, eli surua. Mutta papereissa kuitenkin kirjoitettuna normikirjaimella, säästetään toimiston väkeä surulta ja murheelta, vältetään ä-kirjaimeen sekoittamista, eli "Ananda" vaan.

Tulevia työn alla tai suunnitteilla olevia käännöksiä sivustolle:

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

``Bhagavad-gita´´
"Korkeimman laulu". Eräs hindulaisen tradition keskeisimpiä teoksia. Mukana lyhyt nykykielinen kommentaari joka selventää tekstin käsitteitä.

``Bhagavatamrita-kana´´
"Säde Bhagavatan nektarista." Visvanathan yhteenveto Vaisnavismin teologiasta. Mukana Laghu-bhagavatamritan pohjalta laajentava kommentaari.

``Buddhalaisuus pähkinänkuoressa´´
Narada Mahatheran vuonna 1933 julkaistu oivallinen halkileikkaus buddhalaiseen traditioon.

``Dhammapada´´
"Dharman tie". Runomittaan kirjoitettu eräs tunnetuimmista ja suosituimmista buddhalaisen viisauden teoksista.

``Valo, voima ja viisaus´´
Swami Sivanandan opetuksista koottu advaita-vedantaa ja bhaktia käsittelevä inspiraationtäyteinen teos.

``Viveka Cudamani´´
"Erottelukyvyn kruununjalokivi". Shankaran laatima gurun ja oppilaan dialogiksi muotoiltu advaita-vedantan klassikko.

``Yoga-sutra´´
Patanjalin klasikkoteos, joka käsittelee aforismeissaan systemaattisesti kahdeksanosaisen joogan filosofian periaatteet.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

Osa ylläolevista on jo varsin hyvässä työvaiheessa, osa taas olemassa vasta konseptina.

Koska tarkoituksena on saada kirjallisuutta luettavaksi ripeään tahtiin, useimmat käännökset tehdään englanninkielisistä käännöksistä alkuperäistä bengalin-, sanskritin- tai palinkielistä tekstiä epäselvyyksissä konsultoiden. (Tästä poikkeuksena kaksi ensimmäistä.)

Toiveita ylläolevaan työlistaan lisättävistä teoksista saa esittää. Suotavaa olisi, että teoksesta olisi olemassa englanninkielinen versio joka on vapaasti käännettävissä, tai johon käännösoikeudet ovat helposti saatavissa (kuten usein on tapaus maksuttomien e-tekstien kanssa).

Menin ja rekisteröidyin vihdoin viimein.

http://www.facebook.com/people/Ananda_Loponen/1108906794

Ihmisille jotka ovat uteliaita maailmanmenostani, tässä alustavaa suunnitelmaa loppuvuodelle, ja samaan syssyyn myös seuraavalle vuodelle. Passihan minulla erääntyy 31/12/2008, sitä ennen pitää olla takaisin Suomessa. Mutta siihen asti on aikaa...

Kuun vaihteessa olen lähdössä kohti Orissaa. Viihtynen hyvän tovin Bhubaneshwarissa ja erityisesti Jagannath Purissa, meren rannalla meditoiden ja akkuja ladaten. Bhubaneshwarista matka jatkuu joko Varanasiin tai Bodh Gayaan ympäröivine paikkoineen. Molemmat suunnitelmissa, nähtäväksi jää missä järjestyksessä toteutuu.

Sieltä matka jatkuu joko takaisin tänne Radhakundalle tai kohti Risikeshia, ja sieltäkäsin neljä dhamaa eli Gangotri, Yamunotri, Kedarnath ja Badrinath -- todennäköisesti jälkimmäinen vaihtoehdoista toteutuu, täällä kylällä ei kesällä ole juuri mitään muuta kun jumalattoman kuuma.

Yhteensä kierros kestänee parisen kuukautta, eli toukokuulle, jollei sitten pidempään. Intian viisumini on voimassa elokuun loppuun asti. Voisin sitä periaatteessa pidentää aina vuoden loppuun astikin, mutta johan täällä on puolitoista vuotta oltu.

Intiasta matka jatkuu Burmaan buddhalaiseen metsäluostariin kolmen kuukauden intensiivimeditaatiokurssille joka alkaa sinne saapuessani. Kesäkuu-elokuun loppu -haitarilla maisema vaihtuu. Thaimaan kautta kun pitää lentää, ja siellä kun saa suomalainen olla kuukauden viisumitta, mahdollisesti jään sinne joksikin aikaa tilannetta tutkimaan, joko ennen tai jälkeen edellämainitun.

Ja sitten lopulta takaisin Suomeen. Oletettavasti silloin eletään marras-joulukuuta.

Ottaen huomioon että tästä totaalikieltäytymisen oletetusta tutkimuksesta ei tule kaiken jären mukaan virkavallan toimeasta kilin kikkarettakaan, täällä Intiassa kun asustan, todennäköisesti poimivat sitten minut lentokentältä saapuessani kuulusteltavaksi. Kuulustelua tulee 2009 alkukuukausina, riippuen siitä miten liukkaiksi on byrokratian rattaat öljytty, seuraamaan muodollinen oikeudenkäynti. Tuomari lopuksi komentaa osallistumaan epämääritellyn välijakson jälkeen reilun kuuden kuukauden mittaiselle valtion kustantamalle tiiviille meditaatioretriitille jossakin viehättävistä ojennuslaitoksistamme. Kyllä valtio huolehtii kansalaisten tarpeista!

Vapautuessani (tai valaistuessani) joskus syksyä kohden pitää purra panosta ja paiskia jonkun aikaa töitä. Tämä meidän Intiaan muuttomme kun ei mennyt minun suunnitelmieni mukaan, joita seuraten talous olisi kunnossa, vaan ex-vaimon ja hänen gurunsa linjoilla, ja sitä seuraten systeemit ovat hiukkalailla pakkasen puolella, ja velat totta kai minun nimissäni. Sitä niittää minkä kylvää, ja hyväntahtoisuudesta sakotetaan. Jälkiviisastella voisin tästä pitkältikin, mutta olkoot, kun ei se asioita miksikään muuta.

Eli mikäli ei toiselta puolelta ilmene osallistumista näihin finanssijuttuihin, pari vuotta pitänee Suomessa hapantua että saadaan tilit joka suuntaan selviksi ja fiksu pohja tulevaisuudelle. Kaipa sielläkin saa elämästään henkisesti mielekkään muokattua, kunhan pääsee välillä jonnekin latautumaan, jollei muualle niin oman tajuntansa rauhaan. Ei sen kuitenkaan lopulta pitäisi sijainnista olla kiinni, vaan asenteesta. Ja asennettahan tässä on kasvateltu hyvän tovin verran. Teoria pääsee siis tarkkailuun.

Toki tuon finanssipakkasen voisi käytännössä vaan jättää haisemaan historian hyllylle ja elellä Intiassa sadhun tyyliin vailla huolta rahasta tai budjetista. Mutta asiaa riittämiin miettineenä en näe sitä eettisesti oikeaksi ratkaisuksi, vastuun sivuuttamista siis, vaikka monen olen nähnyt sen tekevänkin henkisen humun nimissä. Karman kahleet kun sitovat pinnallisia tilanteita syvemmälle, ja tuppaavat läsähtämään tulevaisuudessa ikävästi silmille uudessa muodossa mikäli niitä ei käsittele kunnollisesti pois päiväjärjestyksestä.

Ylläolevat käytännön realiteetit auttanevat lukijaa ymmärtämään, miksi ei juuri nyt ole hirmukauhea kiire takaisin Suomeen...

Siihen malliin elämänmenoa tältä erää. Tien päällä ollessani ei takeita tavoitettavuudesta, lueskelen mailejani missä milloinkin, mutta en välttämättä kovinkaan säännöllisesti. Mikäli joku epäilee jotakin kriisitärkeää asiaa ilmenevän, voi kysyä kännykkänumeroa.

Nyt sekin sitten selvisi, mitä tiput kyhäävät tuolla puisen kattopalkin kolossa aina satunnaisesti. Ensin epäilin että rakentavat sinne pesäänsä, mutta piru vie, nehän itse asiassa kuskaavat sieltä palasia mukaansa toisaalla olevaan pesäänsä. Noh, onneksi on paksu palkki kyseessä, vaikka vähän laholta näyttääkin. Ei romahtane niskaan ainakaan minun täälläoloaikanani...