IRC-Galleria

Angel-Of-Ice

Angel-Of-Ice

Naurava Kettu

Blogi

- Vanhemmat »

[Ei aihetta]Perjantai 06.06.2008 00:09

...tyttöpennun löytöäminen on hankalampaa mitä kuvittelin.. ei sitä saakkaan noin vaan. Voi olla et joutuu matkustaan vähnä kauemmaskin.. ja jos ois pieni väritoivekkin niin siihen tulee taas yks mutka lisää.. Mutta! enmä luovuta. Oon tähänkin asti ollu kärsivällinen (monessakin asiassa) jaksanu odottaa asioita, niin kylmä voin hyvin vielä odottaa just sitä oikeaa kisua =)

on se sit sen arvosta. Joskus vielä hankin sille kaverin.. jonkun karvasemman. Joko Siperiankissa, mikä on melkosen kokonen mirri ja piiitkäkarvanen, tai sit joku siro pikkanen pitkäkarvanen. Sen värillä ei ol välii. Mutkun mullois pieni visio tosta Devon rexistä.. Haluisin niin kovin sellasen valkeella pohjalla olevan kilpikonnakuvion.. Eli sil on mustii ja ruskei laikui..

Oon muuten jo ostanu muutaman lelun.. huomenna taidan hakea kantolaatikon. Niin ja oon kattonu raapima-kiipelypuun valmiiks. Ja hiekkalaatikon. Oon järjestäny huoneessa tavaroita silleen, ettei hyllyillä ole kauheesti esteitä ja särkyvää. Kun Devoni tykkää kiipeillä, enkä aio estää sitä niin säästyn lasinsiruilta. Jooh.. Aika lail oon kattonu asioita valmiiks.

Yks kasvattaja muuten sanoi että yksiöön mahtuis kyl kaksikin Devonia.. ois kiva jos sillä ois kaveri. Mut ei se mun kans joudu oleen yksin. Ehei ^^ Ne on muuten seurallisia kissoja. Ne kaipaa paaljon läheisyyttä. Ja vaik ois kymmenenkin huonetta niin Devon rex on aina siellä huoneessa missä sinäkin ^^ *uiiiihhh* niin ei yksiö ole este tälle kissalle. Onneks. Pelkäsin että asun liian pienessä kolossa.. Anut vaan on se, että se raapimapuu mahtuu juuuust ja juuust.. Suunnitelin jo luopuvani jostain huonekalusta.. enmätiedä. Kyl se siel mahtuu juokseen.. hope so!

palaan kissa-asiaani taas myöhemmin =) Oon jo aika tutustunu yleisesti kisuihin ja erityisesti tohon rotuun. Ja niiin ihastunut. ^^ Se jutteee paljon, eli maukuu. Ja se on tosi utelias. Devonit on tosi ihmisläheisii. Ne kaipaa seuraa ja rapsutusta ja huomiota ja rakkautta ja läheisyyttä. Tämä kissa tulee takuulla nukkumaan viereen sängylle jos sen sallii. Aijai <3

mutjoops.. Mä piän teijät ajantasalla. (Pelkkä kissa maksaa jo n.600e)

[Ei aihetta]Lauantai 31.05.2008 02:21

MÄ HALUUUN KISSAN!!!

..semmonen mussukka.. rex kissa... lutunen, sulonen ja hellyyttävä pieni otus joka voi käpertyy mun syliin nukkumaan. Tarvii vaan toivoo, et kun soitan vuokranantajalle maanantaina niin se sanoo: " voit sä sellasen lähestulkoon karvattoman kissan ottaa, joo. Kun noin nätisti pyydät."
PLIIISS

[Ei aihetta]Perjantai 25.01.2008 21:55

jos nyt sit runoilis kun kerran inspirois...

___

she dies
how many times you can kill a girl
rest well
before you get up again
world wants one piece of you more

___

[Ei aihetta]Perjantai 25.01.2008 12:40

on liian kaunis päivä ollakseen tämä päivä.

Konemetsä 2007Maanantai 09.07.2007 20:55

sinne jäi &lt;sydän&gt;

se on koti

sinne kaipaan takaisin

[Ei aihetta]Sunnuntai 10.06.2007 23:41

---

Music is the key to fall in love

Music is the answer of the world

Music is the power to survive

When I feel down

---

KONEMETSÄ 2006Sunnuntai 09.07.2006 23:55

Parasta!
Aivan mahtavaa!
Let the dream come true <3

The Ravers Manifesto Perjantai 21.04.2006 01:40

Our emotional state of choice is Ecstasy. Our nourishment of choice is Love. Our addiction of choice is technology.

Our religion of choice is music. Our currency of choice is knowledge. Our politics of choice is none.

Our society of choice is utopian though we know it will never be.

You may hate us. You may dismiss us. You may misunderstand us. You maybe unaware of our existence.

We can only hope you do not care to judge us, because we would never judge you.

We are not criminals. We are not disillusioned. We are not drug addicts. We are not naive children...

We are one massive, global, tribal village that transcends man-made law, physical geography, and time itself.

We are The Massive. One Massive.

We were first drawn by the sound. From far away, the thunderous, muffled, echoing beat was comparable to a mother's heart soothing a child in her womb of concrete, steel, and electrical wiring.

We were drawn back into this womb, and there, in the heat, dampness, and darkness of it,

We came to accept that we are all equal. Not only to the darkness, and to ourselves, but to the very music slamming into us and passing through our souls: we are all equal.

And somewhere around 35 Hz we could feel the hand of God at our backs, pushing us forward, pushing us to push ourselves to strengthen our minds, our bodies, and our spirits.,

Pushing us to turn to the person beside us to join hands and uplift them by sharing the uncontrollable joy we felt from creating this magical bubble that can, for one evening, protect us from the horrors, atrocities, and pollution of the outside world. It is in that very instant, with these initial realisations that each of us was truly born.

We continue to pack our bodies into clubs, or warehouses, or buildings you've abandoned and left for naught, and we bring life to them for one night.

Strong, throbbing, vibrant life in it's purest, most intense, most hedonistic form.

In these makeshift spaces, we seek to shed ourselves of the burden of uncertainty for a future you have been unable to stabilise and secure for us.

We seek to relinquish our inhibitions, and free ourselves from the shackle's and restraints you've put on us for your own peace of mind.

We seek to re-write the programming that you have tried to indoctrinate us with since the moment we were born.

Programming that tells us to hate, that tells us to judge, that tells us to stuff ourselves into the nearest and most convenient pigeon hole possible. Programming that even tells us to climb ladders for you, jump through hoops, and run through mazes and on hamster wheels.

Programming that tells us to eat from the shiny silver spoon you are trying to feed us with, instead of nourish ourselves with our own capable hands.

Programming that tells us to close our minds, instead of open them.

Until the sun rises to burn our eyes by revealing the dis-utopian reality of a world you've created for us, we dance fiercely with our brothers and sisters in celebration of our life, of our culture, and of the values we believe in:

Peace, Love, Freedom, Tolerance, Unity, Harmony,

Expression, Responsibility and Respect.

Our enemy of choice is ignorance. Our weapon of choice is information. Our crime of choice is breaking and challenging whatever laws you feel you need to put in place to stop us from celebrating our existence.

But know that while you may shut down any given party, on any given night, in any given city, in any given country or continent on this beautiful planet, you can never shut down the entire party.

You don't have access to that switch, no matter what you may think. The music will never stop. The heartbeat will never fade. The party will never end.

I am a raver, and this is my manifesto.


Anon






Reivaajan Manifesti

Suosimamme mielentila on ekstaasi. Suosimamme ravinto on rakkaus. Suosimamme riippuvuus on teknologia.

Suosimamme uskonto on musiikki. Suosimamme valuutta on tiedot. Suosimaamme politiikkaa ei ole.

Toiveyhteisömme on utopia, vaikka tiedämme sen olevan mahdoton.

Voit vihata meitä. Voit sivuuttaa meidät. Voit väärinymmärtää meidät. Voit jopa olla autuaan tietämätön meidän olemassaolostamme.

Voimme vain toivoa, ettet tohdi tuomita meitä, koska me emme ikinä tuomitsisi teitä.

Emme ole rikollisia. Emme ole pettyneitä. Emme ole huumeriippuvaisia. Emme ole naiiveja lapsia...

Olemme yksi massiivinen, maailmanlaajuinen heimoyhteisö, joka ylittää ihmisen luomat lait, maantieteelliset rajat ja jopa itsensä ajan.

Olemme vankka kuin kallio. Jykevä yhteisö.

Musiikki veti meitä ensin puoleensa. Kaukaa kumpuava, vaimennettu kaikuva rytmi, kuin äidin sydänäänet kohdussa, jotka ovat betonia, terästä ja sähköjohtoja.

Meidät vedettiin takaisin tähän kohtuun, ja siellä, siinä lämmössä ja kosteudessa ja sen pimeydessä,

Hyväksyimme kaikki olevamme tasavertaisia. Ei vain sille pimeydelle eikä itsellemme, vaan musiikille, joka iskeytyy meitä vasten, sieluumme asti: olemme saman arvoisia.

Ja jossain 35 Hz kieppeillä tunsimme jumalan käden selässämme, työntämässä meitä eteenpäin, kehoittamassa meitä ylittämään itsemme vahvistaaksemme mieliämme, kehojamme ja sielujamme.

Kehoittaen meitä kääntymään vierustoveriin ja liittämään kädet yhteen. Nostamalla ne ylös ja jakamalla se mittaamaton ilo, jonka tunsimme luodessamme tämän taianomaisen kuplan joka, yhden illan ajan, suojaa meitä ulkopuolisen maailman kauhuilta, julmuudelta ja saasteilta. Se on juuri sillä hetkellä ja niillä alkuhavainnoilla kun jokainen meistä kokee uudelleensyntymän.

Jatkamme kerääntymistä klubeihin, varastoihin ja omaan onneensa hylkäämiinne taloihin, tuomaan niihin elämää yhdeksi yöksi.

Voimakas, sykkivä, eloisa elämä puhtaimmillaan, sen syvin tuntemus, hedoistisimmassa muodossaan.

Näissä väliaikaisissa tiloissa, etsimme keinoa karistaaksemme niskoiltamme epävarman tulevaisuuden taakan, jota te ette ole pystyneet meille vakiinnuttamaan ja turvaamaan.

Pyrimme luopumaan estoistamme sekä vapautumaan kahleista ja esteistä joita te olette asettaneet meille taataksenne oman mielenrauhanne.

Etsimme keinoa uudelleenkirjoittaa se ohjelmointi, jonka te olette koittaneet ujuttaa meille syntymästämme asti.

Ohjelmointi, joka käskee meidän vihata, käskee meidän tuomita, käskee meidän ahtautua lähimpään ja sopivimpaan mahdolliseen lokeroon. Ohjelmointi, joka käskee meidän kiivetä tikkaita, hyppiä vanteista, juosta hamsterinpyörässä ja läpi sokkeloiden käskystänne.

Ohjelmointi, joka käskee meitä syömään kiiltävästä kultalusikasta, jolla yritätte meitä syöttää. Sen sijaan, että ravitsisimme itseämme omilla kykenevillä käsillämme.

Kunnes aurinko nousee häikäisemään silmiämme paljastaen epä-utopisen todellisuuden maailmasta, jonka olette luoneet meille, me tanssimme sisariemme ja veljiemme kanssa juhlien elämää, kulttuuriamme ja arvoja jotka ovat:

Rauha, Rakkaus, Vapaus, Suvaitsevaisuus, Yhtenäisyys, Harmonia, Ilmaisu, Vastuu ja Kunnioitus.

Vihollisemme on tietämättömyys. Aseemme on tieto. Rikoksemme on murtaa ja uhmata mitä tahansa lakeja tunnette tarpeelliseksi asettaa estääksenne meitä juhlimasta olemassaoloamme.

Mutta tietäkää tämä, vaikka voitte lopettaa mitkä tahansa määrätyt bileet, minä tahansa yönä, missä vain kaupungissa, missä vain maassa tai mantereella, ette voi ikinä lopettaa koko bileitä.

Teillä ei ole yhteyttä siihen kytkimeen, ei vaikka mitä luulisitte. Musiikki ei tule ikinä loppumaan. Sydämenlyönnit eivät tule ikinä hiipumaan. Bileet eivät tule ikinä päättymään!

Minä olen reivaaja ja tämä on manifestini.

Anonyymi
- Vanhemmat »