Toiset päivät ovat parempia kuin toiset
Kyllä sen ymmärrät Kovin paljon on myös itsestäs kiinni, miten
Tämänkin kuvan värität
Mene edeltä, kyllä se jää kantaa
Ole rauhassa, tiedät mä sua seuraan
Kyllä se jää kantaa, nyt sulje jo silmäsi
refrain:
Tunne kuinka tuuli
Sun kasvoillesi maalaa värin uuden
Ei ole hätä, ääni jonka kuulet
On aamun kuiskaus, hiljaa se sut herättää
Kovin helppoa on vajota hetkiin
Joissa tunne on valhetta
Sielusi kadotat vain öisiin retkiin
Syntyy syviä haavoja
Sano sana ja tiedät mä tuun vastaan
Ole rauhassa, vielä mä sua seuraan
Kyllä se jää kantaa, nyt kuule mun lauluni
refrain
Mene edeltä kyllä se jää kantaa (3x)
Nyt sulje jo silmäsi
refrain
Tunne kuinka tuuli
Maalaa värin uuden
Ääni jonka kuulet
On aamun kuiskaus, hiljaa se sut herättää
mulla ei oo ketään muuta, jolta voisin pyytää
apua kun yö vaanii, iskee veistä, antaa selkään
toivot etten menisi kun siivet kantaa
vaan jäisin vielä luoksesi sun kotiluolaan
aamulla vaan uskoa koetellaan
toista yötä vuokseni valvot, harsotat mun haavat
olen hädin tuskin tajuissani, yksin huolta kannat
pohdit itseksesi ja oot epävarma
ei laukku pysy pakattuna sattumalta
kuinka tän käy, lennänkö luotasi pois
on niin suruissaan
särkee paikat, alkaa vapisemaan
murtumaan
ei voi pelastaa
hetket milloin mieltä musertuvaa
ois saanut rauhoittumaan
meni jo
ota minut mukaan sun kanssasi
junan alle mahtuu kaksinkin
kädet ratista irti
Vaikka mä oon vetänyt pään täyteen humalaa,
Silti sinä haluat tulla mun luo.
Oon hokenut vaan, tää lapsi sekoaa.
Vaikka mä oon vetänyt pään täyteen humalaa,
Silti sinä haluat tulla mun luo.
Korkokengissään
Yli sillan kulkee
Kotia kohti vaeltaa
Ja häpeä pieksee rintaa
Häpeä pieksee rintaa
Jää vaatteet eteiseen
Korvarengas puuttuu
Kaulassa merkki "syyllinen"
Käsivartta koristaa
Arvet toisten öiden
Pakoa täältä kaivertaa
Kun häpeä pieksee rintaa
Ei henkeä saa
Häpeä pieksee rintaa
Ei henkeä saa
Ja se yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa
Se yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa
Kolme päivää
Aikaa on päättää
Yhä tuntee sen pojan sisällään
Putoaa polvilleen
Kun vahvoin viilloin
Syvemmälle kuin ennen pakenee
Kun häpeä pieksee rintaa
Ei henkeä saa
Häpeä pieksee rintaa
Ei henkeä saa
Ja se yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa
Se yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa
Eikä luovu mistään
Vaikkei henkeä saa
Eikä luovu mistään
Vaikkei henkeä saa
Arvet yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa
Huutaa itkee
Paiskoo kengät seinään
Mytty raivoisaa voimaa
Kaataa hyllyt
Riuhtoo verhot maahan
Ikkunasta yötä vasten heijastuu