IRC-Galleria

mulla menee iha hyvi täs suhtees ei oo ollu ongelmii mun on muija joka hyväksyy mut sellasena ku oon. :33 mut entäs muilla ? kertokaa ihmeessä.

kui sua kiinnostaa ?

Entiset suhteet ovat olleet peestä

Nykyinen suhde on ollut erittäin hyvä

Perus hyvin/huonosti... Jätkä pelaa sota pelii melkeen koko ajan ku nyt oon hänen luonaan... en ookkaan niin kiinnostava ihminen ku luulin..

^Lila kirjoitti 28.12.2012 23:47: Perus hyvin/huonosti... Jätkä pelaa sota pelii melkeen koko ajan ku nyt oon hänen luonaan... en ookkaan niin kiinnostava ihminen ku luulin..

Kauan ootte olleet yhdessä?

Kannattaako oikeesti jatkaa?

Pilaat elämäsi tollasen miehen takia!

Ja PUHUN KOKEMUKSELLA!

Exäni PELASI wowia näin: aamulla klo: 06.00 herätys, klo: 07.00 työt, klo: 15.00 töistä kotia, klo: 16.00 tupakalle tai 2h päiväunille tai syömään tai suoraan pelaamaan, klo: 16.15 pelaamaan jos ei mennyt suoraan pelaamaan kun töistä tuli. Pelasi klo: 21.00 asti. Oli kanssani 2-3h /pvä ja nukkumaan. Tätä jatkui päivästä toiseen. V-loppu sama homma, mutta n. klo: 11-12.00 herätys, tupakille ja pelaamaan.

Loukkasin vasemman polveni (polvilumpio meni kokonaan sijoiltaan ja nilkka murtui samaan läjään) elokuusa 2011. Jouduin ambulanssilla sairaalaan. Ihme että mies tuli silloin ulos kun ämä sattui ja laittoi koirani kiinni, kun olivat irti (pelasin koirieni kanssa jalkapalloa) ja ihme kun tuli omalla autolla sairaalaan perässä. Sain koko jalkakipsin ja kyynärsauvat. Mitä mies tekee kun päästään kotia (sen vanhemmille)? Pelaa.

Tarvitsin apua. En saanut. Koiria olisi pitänyt lenkittää / juoksuttaa irti. Ei tehnyt niin. Silloisen mieheni isä ja äiti joutuivat minua auttamaan ja hoitamaan koiriani, kun en itse pystynyt.

Seurusteltiin mieheni kanssa helmikuuhun 2012 asti.

Lähdin junalla (minä pyörätuolissa + kyynärsauvat + koirat + reppu + isomatkalaukku) Lahdesta Ouluun omaan kotia. Tai oikeastaan siskoni luo. Jätin miehen 29.02.2012.

Mitä vittua minä sellaisella miehellä teen, jolle wowi oli tärkeämpi, kuin minä? Minussa ei ollut eikä ole mitään vikaa. Hän vain oli wowiin niin pahasti koukussa, että jopa hänen siskonsa ja vanhempansakin yrittivät rajoittaa, mutta tuloksetta.

Leikkaus oli 14.03.2012. Onneksi kerkesin parantua ja pääsin liikkumaan ilman kyynärsauvoja ja pyörätuolia, ennen kuin tapasin nykyisen mieheni.

Nykyinen on niin huomaavainen ja auttavainen että toista ei ole samanlaista.

Joten JÄTÄ se ÄIJÄ!

LÖYDÄT PALJON PAREMPAA!

Olen 14 vuotias. Minulla ja poikaystävälläni ovat vielä opinnot kesken. Nyt on alkanut sujumaan jo paremmin kun juttelin hänen kanssaan semmoiset 3 tuntia. Hän ei pelaa enää niin paljoa. Jos hän alkaa pelaamaan hän pyytää minua myös pelaamaan. Mutta silloin kun ei pelata niin katsomme yhdessä televisiota, olemma ulkona ja teemme kaikkea kivaa yhdessä (: Eli nyt alkoi sujumaan jo paljon paremmin. (:

^Lila kirjoitti 30.12.2012 18:48: Olen 14 vuotias. Minulla ja poikaystävälläni ovat vielä opinnot kesken. Nyt on alkanut sujumaan jo paremmin kun juttelin hänen kanssaan semmoiset 3 tuntia. Hän ei pelaa enää niin paljoa. Jos hän alkaa pelaamaan hän pyytää minua myös pelaamaan. Mutta silloin kun ei pelata niin katsomme yhdessä televisiota, olemma ulkona ja teemme kaikkea kivaa yhdessä (: Eli nyt alkoi sujumaan jo paljon paremmin. (:

Oikein hyvä homma. Ja kiva kuulla että teillä on mennyt parempaan suuntaan. :D

Nooh,mitä täs nyt yli 2 vuotta ollu parisuhtees ja lasken tän niiko ekaks oikeeks parisuhteekseni.Alku oli ihan loistava,sit myöhemmin alko mennä vaikeemmaks,ko meillä on vuos ikäeroa ni alettii opiskeluista sun muista stressaa ja viel se et jätkäl on kirjotusten lisäks armeija tulos ni paljon ei nähtäis,et oli aika lähellä ettei erottu (ystävinä tietty).Olin just lähös 2 viikoks Amerikkaa ni sovittii et mietitää se aika mitä oikeesti halutaa ja kannattaako meiän olla yhes ettei tehä mitään hätiköityi päätöksii,koska yks eron syist ois ollu mun porukat.Ei sillä ettei ne tykänny jätkäst,mut ne on tosi vanhanaikasii et mul ei olllu oikee mtn vapauksii tehä mtn mitä ns.normi pariskunnat nykyään täs iäs tyylii mennä yöks yms.Mut tekstiviestei ei voinu lähetellä ni oli aika lailla sähköpostien varassa.Noh,mul oli paljo menoo ja 8h ero ni en oikee kerenny ja näin viestit ain päivän myöhäs.Olin jo henkisest valmistautun eroon,tietyst itkin tyylii ja jännitin joka yö ja ko menin koneelle sielt löyty hemmetin pitkä anteeks pyyntö viesti.Eka kerta ko olin helpottunu,me sovittii et kertoo vasta kun tulen mut kyl pelasti loppuloman.Puhuttii sen jälkee kaikki jutut puhtaiks ja saatii sydämmelt kaikki pois ja oon tehny poikkeuksii ja muuta tämmöst ja meil menee paljo paremmin ko ennen :) ollaa just sellain pari josta ihan sika moni on tullu sanoo: "Ootte vissii ainoo pari joka oikeesti kestää koko loppuelämän" :) et semmonen stoori miul :)

onko se normaalia että poikakaveri (nykynen ex) puhu VAAN mopoista? ja kun yritti vaihtaa puheaihetta se vaan vastaili etta: 'mm' 'ok' & 'nii' lopulta meni sen kans hermo ja jätin sen.. :)

nooragrr^ kirjoitti 3.1.2013 21:01: onko se normaalia että poikakaveri (nykynen ex) puhu VAAN mopoista? ja kun yritti vaihtaa puheaihetta se vaan vastaili etta: 'mm' 'ok' & 'nii' lopulta meni sen kans hermo ja jätin sen.. :)

On... :D Tai siis mie tunnen ihan vitusti liikaa porukkaa (eli siis jätkiä) jotka on vähä onnettomia ja ei osaa puhuu oikee mistään muusta :D en sit tiiä et jännittääks puhuu jostaa astetta vakavemmast tai jtn mut jooh,ei mikää uus juttu toi :D

Katjamoi_ kirjoitti 4.1.2013 13:41:

nooragrr^ kirjoitti 3.1.2013 21:01: onko se normaalia että poikakaveri (nykynen ex) puhu VAAN mopoista? ja kun yritti vaihtaa puheaihetta se vaan vastaili etta: 'mm' 'ok' & 'nii' lopulta meni sen kans hermo ja jätin sen.. :)

On... :D Tai siis mie tunnen ihan vitusti liikaa porukkaa (eli siis jätkiä) jotka on vähä onnettomia ja ei osaa puhuu oikee mistään muusta :D en sit tiiä et jännittääks puhuu jostaa astetta vakavemmast tai jtn mut jooh,ei mikää uus juttu toi :D

ahaa joo:D:D

Tällä hetkellä olen ollut onnellisesti parisuhteessa vuoden ja ei niin onnellisesti jo joitain kuukausia.. Poikaystäväni on välillä oikea enkeli, kun sille päälle sattuu (siis silloin jos hän pärjää erinäisissä video- ja tietokonepeleissä, voittaa jonkun arvonnan, saavuttaa jotain isompaa jnejne..)
Ensimmäiset puolivuotta olivat ihanaa aikaa♥ Juttelimme, kävimme ulkona ja poika panosti suhteeseen täysillä ja näytti sen, olin onnellinen :) Meillä meni hyvin, mutta kaikki räjähti käsiin kun poika täytti 18. Hänestä tuli MIES. Ja se esti häntä tekemästä erinäisiä asioita (siivoamaan, liikkumaan kanssani ulkona, käymään leffassa tai keksimään mitään romanttista tai vähemmän romanttista tekemistä meille kahdelle..)
Syy oli hänen mukaansa se että touhu on lapsellista tai se ei kuulu miehelle.. Tappelimme usein asiasta mutta sovimme myös.. Mieheni kiertää joka viikonloppu baareissa, tuhlaa rahansa tupakkaan ja alkoholiin tai k18 pelien ostamiseen ja nykyään melkeimpä vaan istun heillä katsomassa leffaa kun hän pelaa..
Rakastan sitä ihmistä, mutten tiedä mitä tekisin ;( Olen jatkuvasti pahoilla mielin hänen käytöksestään ja kun en kestä enää, alamme tapella ja itken paljon. Sitten poikaystäväni on taas pari päivää kanssani ja nautin suhteesta mutta sitten pelit yms vie taas kaiken ajan.. Hän on muuttunut parempaan suuntaan (kypsynyt?), mutta en tiedä jaksanko odottaa enää kauan.. :/
Onko neuvoja?

[ippe- kirjoitti 6.1.2013 23:02: Tällä hetkellä olen ollut onnellisesti parisuhteessa vuoden ja ei niin onnellisesti jo joitain kuukausia.. Poikaystäväni on välillä oikea enkeli, kun sille päälle sattuu (siis silloin jos hän pärjää erinäisissä video- ja tietokonepeleissä, voittaa jonkun arvonnan, saavuttaa jotain isompaa jnejne..)
Ensimmäiset puolivuotta olivat ihanaa aikaa♥ Juttelimme, kävimme ulkona ja poika panosti suhteeseen täysillä ja näytti sen, olin onnellinen :) Meillä meni hyvin, mutta kaikki räjähti käsiin kun poika täytti 18. Hänestä tuli MIES. Ja se esti häntä tekemästä erinäisiä asioita (siivoamaan, liikkumaan kanssani ulkona, käymään leffassa tai keksimään mitään romanttista tai vähemmän romanttista tekemistä meille kahdelle..)
Syy oli hänen mukaansa se että touhu on lapsellista tai se ei kuulu miehelle.. Tappelimme usein asiasta mutta sovimme myös.. Mieheni kiertää joka viikonloppu baareissa, tuhlaa rahansa tupakkaan ja alkoholiin tai k18 pelien ostamiseen ja nykyään melkeimpä vaan istun heillä katsomassa leffaa kun hän pelaa..
Rakastan sitä ihmistä, mutten tiedä mitä tekisin ;( Olen jatkuvasti pahoilla mielin hänen käytöksestään ja kun en kestä enää, alamme tapella ja itken paljon. Sitten poikaystäväni on taas pari päivää kanssani ja nautin suhteesta mutta sitten pelit yms vie taas kaiken ajan.. Hän on muuttunut parempaan suuntaan (kypsynyt?), mutta en tiedä jaksanko odottaa enää kauan.. :/
Onko neuvoja?

Mitä nyt omast kokemuksest ni toi ko jätkä täyttää 18 vuotta on jotenki kummallinen vaihe.Toi on niin perus et alussa jätkä on just sitä mitä haluaa/toivoo,mut sit en sit tiiä et mikä siin on mut ne ei jaksa enää panostaa.Kai ne luulee ettei voi enää menettää ko kerta saanu jo tai jtn.Mun poikaystävä ko täytti 18 oli just tota samaa et viikonloput vietettii baareissa ja ajeltii ympäriinsä ja muuta tämmöstä.Viestien vastaaminen oli hitaampaa ja nähtii vaa harvemmin ko mulla oli vielä omat harjotukset eri aikaa ku sillä sen saliohjelmat.tota oli jatkunu sen pari kuukautta,sit vaan jotenki räjähin ja en jaksanu.Sanoin suoraa et mulle riitti tollain kytös ja jos ei rupee arvostaa tai huomioimaa mua enemmän ko sitä alkoholia ni se on heippa sitte(ja useempaa otteesee oon sanonu etten vanhoi ota takasin ja en oo sillee tehnykkää).Ei menny kauaa ko jätkä tuli pyytelee anteeks siint ja sano ettei tienny et tunsin noin.Nyt täl hetkel aina kun on bileitä tulossa se ilmottaa mulle etukätee jos on mahollisesti juomassa ja vielä kuinka paljon,tuntee viel syyllisyyttä jos vähäkin ottaa(mikä ei ollu mun tarkotus),mut siis nyt se on rauhottun ja juominen ei oo enää ni hiano juttu mitä se aluks oli.Nyt viimiset 6kk on ollu parhaint meiän suhtees ja menee vaa parempaa suuntaa:) Mut toi 18v. koskee kaikkii jätkii,oon huomannu.Meinaa ne jotka on jo täyttän aikoi sitte ne on ihan okei mut ne jotka on vast täyttääs muuttuu kusipäiks vaik samoi lapsellisii kakaroit ne on ko aina :) Kai mun vinkkinä on et sanot vaa suoraa miltä siust tuntuu ja mitä haluisit muuttaa nykysest tilanteest,koska jos se ei arvosta sua sen vertaa et vois huomioida sua enemmän kannattaaks sun olla semmoses suhtees sitte? /: koska mihinkää ei kannata kumminkaa ns."tyytyy" ja eroominen tietty vaikeet varsinkii ko on ollu just noin kauan yhes mut kannattaahan sun kelata et mikä sulle on hyvä ettet tuhlaa sun aikaas :) tooivottavast jtn hyötyy ettei ihan turhaa settii ollu :D:D Sanot vaa jätkälle suorat sanat :) mua ainaki helpotti ko pääsin sanoo kaiken mitä sydämmel oli ilman mtn keskeytyksii :)

Jooh, tota (: aika paljon kirjotit totta vie (: Juteltiin tossa pari päivää sitten ja tehtiin diili, että hän saa juoda, mutta ei niin paljoa kun minä oon heillä tai hän meillä (: Eli meilläkin on mennyt jo vähän paremmin. Nyt on kylläkin tauko meneillään, jätkä valittaa ettei nää kavereitaan. Olisi edes iloinen että hänellä on kavereita... Omistan itse 6 kaveria koulusta.. Muut ei mulle oo puhunu ja muita en ees nää paljoa. Ehkä kerran vuodessa..

Katjamoi_ kirjoitti 7.1.2013 17:08:

[ippe- kirjoitti 6.1.2013 23:02:

Mitä nyt omast kokemuksest ni toi ko jätkä täyttää 18 vuotta on jotenki kummallinen vaihe.Toi on niin perus et alussa jätkä on just sitä mitä haluaa/toivoo,mut sit en sit tiiä et mikä siin on mut ne ei jaksa enää panostaa.Kai ne luulee ettei voi enää menettää ko kerta saanu jo tai jtn.Mun poikaystävä ko täytti 18 oli just tota samaa et viikonloput vietettii baareissa ja ajeltii ympäriinsä ja muuta tämmöstä.Viestien vastaaminen oli hitaampaa ja nähtii vaa harvemmin ko mulla oli vielä omat harjotukset eri aikaa ku sillä sen saliohjelmat.tota oli jatkunu sen pari kuukautta,sit vaan jotenki räjähin ja en jaksanu.Sanoin suoraa et mulle riitti tollain kytös ja jos ei rupee arvostaa tai huomioimaa mua enemmän ko sitä alkoholia ni se on heippa sitte(ja useempaa otteesee oon sanonu etten vanhoi ota takasin ja en oo sillee tehnykkää).Ei menny kauaa ko jätkä tuli pyytelee anteeks siint ja sano ettei tienny et tunsin noin.Nyt täl hetkel aina kun on bileitä tulossa se ilmottaa mulle etukätee jos on mahollisesti juomassa ja vielä kuinka paljon,tuntee viel syyllisyyttä jos vähäkin ottaa(mikä ei ollu mun tarkotus),mut siis nyt se on rauhottun ja juominen ei oo enää ni hiano juttu mitä se aluks oli.Nyt viimiset 6kk on ollu parhaint meiän suhtees ja menee vaa parempaa suuntaa:) Mut toi 18v. koskee kaikkii jätkii,oon huomannu.Meinaa ne jotka on jo täyttän aikoi sitte ne on ihan okei mut ne jotka on vast täyttääs muuttuu kusipäiks vaik samoi lapsellisii kakaroit ne on ko aina :) Kai mun vinkkinä on et sanot vaa suoraa miltä siust tuntuu ja mitä haluisit muuttaa nykysest tilanteest,koska jos se ei arvosta sua sen vertaa et vois huomioida sua enemmän kannattaaks sun olla semmoses suhtees sitte? /: koska mihinkää ei kannata kumminkaa ns."tyytyy" ja eroominen tietty vaikeet varsinkii ko on ollu just noin kauan yhes mut kannattaahan sun kelata et mikä sulle on hyvä ettet tuhlaa sun aikaas :) tooivottavast jtn hyötyy ettei ihan turhaa settii ollu :D:D Sanot vaa jätkälle suorat sanat :) mua ainaki helpotti ko pääsin sanoo kaiken mitä sydämmel oli ilman mtn keskeytyksii :)

Ihana kuulla etten ole ainoa jolle on käynyt näin ja vielä mukavempi kuulla että olet päässyt tästä tilanteesta selville vesille ja suhteesi ei ole kärsinyt, vaan päinvastoin :)
Oon miettiny asioita aika paljon ja tullu siihe tulokseen etten haluaisi erota.. Kaikki oli kuitenkin hyvin ennen sitä maagista 18v-rajapyykkiä.. Poikaystäväni on uskollinen ja voimme puhua rehellisesti asioista, tosin hän on hieman herkkähipiäinen joten täytyy miettiä miten asiat hänelle esittää... Mutta ehkä nyt olisi tosiaan aika sanoa asiat suoraan ja kerralla että tulee selväksi myös minun kakaralleni :) thanks!

[ippe- kirjoitti 7.1.2013 22:04:

Katjamoi_ kirjoitti 7.1.2013 17:08:

[ippe- kirjoitti 6.1.2013 23:02:

Mitä nyt omast kokemuksest ni toi ko jätkä täyttää 18 vuotta on jotenki kummallinen vaihe.Toi on niin perus et alussa jätkä on just sitä mitä haluaa/toivoo,mut sit en sit tiiä et mikä siin on mut ne ei jaksa enää panostaa.Kai ne luulee ettei voi enää menettää ko kerta saanu jo tai jtn.Mun poikaystävä ko täytti 18 oli just tota samaa et viikonloput vietettii baareissa ja ajeltii ympäriinsä ja muuta tämmöstä.Viestien vastaaminen oli hitaampaa ja nähtii vaa harvemmin ko mulla oli vielä omat harjotukset eri aikaa ku sillä sen saliohjelmat.tota oli jatkunu sen pari kuukautta,sit vaan jotenki räjähin ja en jaksanu.Sanoin suoraa et mulle riitti tollain kytös ja jos ei rupee arvostaa tai huomioimaa mua enemmän ko sitä alkoholia ni se on heippa sitte(ja useempaa otteesee oon sanonu etten vanhoi ota takasin ja en oo sillee tehnykkää).Ei menny kauaa ko jätkä tuli pyytelee anteeks siint ja sano ettei tienny et tunsin noin.Nyt täl hetkel aina kun on bileitä tulossa se ilmottaa mulle etukätee jos on mahollisesti juomassa ja vielä kuinka paljon,tuntee viel syyllisyyttä jos vähäkin ottaa(mikä ei ollu mun tarkotus),mut siis nyt se on rauhottun ja juominen ei oo enää ni hiano juttu mitä se aluks oli.Nyt viimiset 6kk on ollu parhaint meiän suhtees ja menee vaa parempaa suuntaa:) Mut toi 18v. koskee kaikkii jätkii,oon huomannu.Meinaa ne jotka on jo täyttän aikoi sitte ne on ihan okei mut ne jotka on vast täyttääs muuttuu kusipäiks vaik samoi lapsellisii kakaroit ne on ko aina :) Kai mun vinkkinä on et sanot vaa suoraa miltä siust tuntuu ja mitä haluisit muuttaa nykysest tilanteest,koska jos se ei arvosta sua sen vertaa et vois huomioida sua enemmän kannattaaks sun olla semmoses suhtees sitte? /: koska mihinkää ei kannata kumminkaa ns."tyytyy" ja eroominen tietty vaikeet varsinkii ko on ollu just noin kauan yhes mut kannattaahan sun kelata et mikä sulle on hyvä ettet tuhlaa sun aikaas :) tooivottavast jtn hyötyy ettei ihan turhaa settii ollu :D:D Sanot vaa jätkälle suorat sanat :) mua ainaki helpotti ko pääsin sanoo kaiken mitä sydämmel oli ilman mtn keskeytyksii :)

Ihana kuulla etten ole ainoa jolle on käynyt näin ja vielä mukavempi kuulla että olet päässyt tästä tilanteesta selville vesille ja suhteesi ei ole kärsinyt, vaan päinvastoin :)
Oon miettiny asioita aika paljon ja tullu siihe tulokseen etten haluaisi erota.. Kaikki oli kuitenkin hyvin ennen sitä maagista 18v-rajapyykkiä.. Poikaystäväni on uskollinen ja voimme puhua rehellisesti asioista, tosin hän on hieman herkkähipiäinen joten täytyy miettiä miten asiat hänelle esittää... Mutta ehkä nyt olisi tosiaan aika sanoa asiat suoraan ja kerralla että tulee selväksi myös minun kakaralleni :) thanks!

Siis jätkät on vaan hölmöi ja niille pitää vaan sanoa et miten asiat on suoraan muuten ne ei tajuu :) nih,pääse paljo helpommal jos kerral saa sanottua kaiken :) mut hyvä jos oli jtn apuu ! ni eipä mitiä ! :))

Hän sanos että aikoo erota kirkosta, kun täyttää 18.. Mietin itte sitä et jos se nyt eroo kirkosta mun unelma menee sivu suun..
Eli en voi mennä hänen kanssaan naimisiin. Tai saada edes lapsia kun toinen ei oo kirkossa..

^Lila kirjoitti 8.1.2013 19:30: Hän sanos että aikoo erota kirkosta, kun täyttää 18.. Mietin itte sitä et jos se nyt eroo kirkosta mun unelma menee sivu suun..
Eli en voi mennä hänen kanssaan naimisiin. Tai saada edes lapsia kun toinen ei oo kirkossa..

Älä pelkää, ei sun unelmat mene sivu suun :) Kuulutko siis luterilaiseen kirkkoon vai mihin? Kyllä maistraatissa aina pääsee naimisiin, mutta sulla taitaa olla haaveena kirkkohäät? Jos näin on, niin en ole varma mutta saattoi olla että riittää kunhan toinen puolisoista kuuluu kirkkoon niin pääsee sanomaan 'tahdon' ihan kirkonkin alttarille.. en mene vannomaan tota edellistä, että kannattaa varmistaa joltain fiksummalta :) Eikä se estä lapsia saamasta jos toinen ei kuulu kirkkoon, joten ei huolta :)

Okei (: